keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Uusia tuulia Tiomanilta

En ole paassyt jakelemaan matkakuulumisia teille hetkeen, koska kun saavuttiin tanne Tiomanin saarelle, niin respan "laiska-poika" (meidan antaman lempinimi kyseisella tyontekijalle) ilmoitti, etta internetkone suljetaan viikoksi syysta X.
Nyt ollaan talla toisessa kylassa nimelta Ayer Batang tai kuten paikalliset sanoo niin ABC.

Saavuttiin tosiaan tanne viime perjantaina. Matka saarelle alkoi pienesta rannikkokaupungista (tai kalastajakylasta) nimelta Mersing. Oli aikamoista saheltamista kun piti lunastaa meidan varaamia lauttalippuja, ja sit piti menna toisee paikkaa maksaa meidan paaasymaksu tanne saarelle. Lisaksi meen piti menna ilmoittautumaan toimistolle, jossa hoidettiin meidan kylan asukas-asioita.

Laiturilla odotti kaksi venetta. Ei mitaan kauheen suuria aluksia, yhteen veneeseen mahtui arviolta 60-70 matkustajaa.
Kaikki matkatavarat piti antaa veneen katolla loikkiville miehille, jotka sit laittoivat matkatavarat veneen katolle (aika pirun huono paikka etten sanois, varmasti pienessa merenkaynnissa putoo kamat mereen...). No sitte kavikin ilmi ettei me mahduta enaa siihen paattiin, joten kauheella kiireelle mentiin pyytamaan takas meen matkatavaroita, kun vene jo laittoi moottorin huutamaan.
Siinakin oli jos jonkinlaista sahellysta.
Samas veneessa matkusti joku vanha paikallinen mies, joka kyseli mista ollaan ja kun kuuli etta Suomesta nii alkoi esittelemaan suomi-tietouttaan sanomalla "hyvaa paivaa" ja "kiitos". Sit se vaan hoki koko odotteluajan etta "kiitos kiitos kiitos kiitos kiiiitosssssh"
Kohta paastiin kuitenkin toisella aluksella taittamaan matkaa. Venematka kesti parisen tuntia, oli todella puuduttava ja kylma! matka.

Me jaatiin  toiseksi viimeisessa kylassa, Panubassa, ja oltiin ainoita ketka jai tanne. Kaytiin ilmoittautumassa respassa. Jouduttiin pulittaa rahaa siitakin et saatiin ylipaataan avain meen mokkiin.
Selvisi, et meen mokki on paikan korkein (ja varmasti paikan paskasin...).
Ihan ok kokonen n. 30nelion mokki isolla parisyngylla jota komistavat paskaiset reikaiset lakanat, kaks reikaista ja yhta likaista lituskaa tyynya ja reikainen homeelta haiseva paivapeitto.
Huoneen toinen huonekalu oli oli puinen erittain kurjan nakonen hylly. Seinalla oli pieni tuuletin (ei ilmastointia) ja huoneen peralta paasee vessaan jossa on jaakylma suihku, pieni vessapytty ja lavuaati joka meinaa romahtii irti seinasta. Muuten koko mokki sit olikin tyhja.

Huomattiin iloksemme, etta meen mokin ikkunoiden ylapuolella on sellasta puuhekehikkoa olevat ns "tuuletusaukot" joita ei saa lukittua mitenkaan. Samaten vessassa on avoin ikkuna jota ei saa kiinni millaan konstilla vaan on taysin avoimena.
Jo ensimmaisena yona saatiin tutustua kymmeneen liskoihin, perhosiin, koppakuoriaisiin, muurahaisiin, hyttysiin, karpasiin ja muihin inhottavuuksiin.
Paatin ekana yona etta tossa murjussa en nuku silmallistakaan. Ja en oo tahan mennessa kieltamatta juurikaan saanut oisin nukutuksi.

Jos kertoisin mita kaikkea ollaan puuhailta ja mita sattunut, tama kirjoitus ei loppuisi koskaan, sen sijaan nettiaika raksuttaa ja lompakko itkee poydalla. Yritan lyhyesti nyt selittaa mita kaikkea tahan meen 6paivaan on mahtunut.

Ensinnakin tata meen kylaa yllapitaa ilmeisesti perhe. Respaa hoitaa sellanen reilu parikymppinen poika, joka aika laiskasti tykkaa asiakaspalvella. Tasta syysta Tuomaksen kanssa sanotaan kyseista tyyppia laiskaksi-pojaksi.
Sitten on joukko muita tyontekijoita, ilmeisesti isa, aiti ja useita muita nuoria 17-25v poikia jotka toimii lahinna ravintolan puolella, ottaa tilauksia, hoitaa kassaa, siivoaa ym.
Kaikken "hauskoin" tyyppia taalla on pappa. Sellanen vanha aijankappana josta ainakin ite oon saanut aika karun vaikutelman sattuneista syista....
Pappa vastaa ravintolan roskien siivoamisesta ja siitta, etta han kuskaa ihmisia pienella paatilla muihin Tiomanin saaren kyliin, kuten esimerkiksi tanne ABC:lle. Pappa ei ikina puhua pukahda mitaan ja jos kysytaan tuleeko han hakemaan meita takas tiettyyn kellonaikaan, ei tyyppi ikina vastaa eika ole kuulevinaan.
Edellispaivana kun lahdettiin Panubasta ABC:lle ja olin hyppaamassa jyrkat portaat paattiin, niin aallot saa paatin heilahtaa metrin kauemmaksi ja pappa oli paattanyt sita ennen lopettaa pitamasta koydesta kiinni, joka auttaa paattia pysymaan laiturin vieressa kiinni, ja olin vahalla tippua mereen. Tuomas tarttui musta kiinni ja kaatui itte selalleen veneen keulaan ja ma makasin puoliksi meressa ja puoliksi veneessa lyoden itteni kipeesti. Lisaksi kenka tippu mereen. Onneks jalassa oli vaan flip flopit nii ei haitannut ollenkaan.
Talla valin kun me kaaduttiin Tuomaksen kanssa ja maattiin viela kumpainenkin nii pappa vaan pisti veneen moottorin kaytiin ja alkoi ohjaamaan venetta. Ei ollenkaan auttanut tai kysynyt sattuiko tms.
Aika tylya kaytosta.

Aamupala on ilmainen. Joka paiva aamupalaksi on aina tavallista vaaleaa paahtoleipaa, mansikka marmeladia, sveitsilaista voita, teeta, pohjaan palanutta kahvia, siirappia, appelsiinimehutiivistetta ja vaihtelevasti pelkkaa riisia, pelkkia nuudeleita tai pelkkaa spagettia.
Muuten ruoka on ollut ihan hyvan makuista.
Mun suosikiksi on muodostunut Prawn fried rice-niminen annos joka maksanee euroissa reilu 2e. Annos sisaltaa ison kassan paistettua ja todella hyvanmakuista riisia, tulisempaa kastiketta, isoja herkullisia rapuja ja keitettyja vihanneksia kuten porkkanaa, kukkalaalia, kurkkua ja tomaattia.
Tuomaskin edellispaivana uskaltautui tilaamaan mustekala+kalmari curry keittoa. Naytti helvetin allottavalta, en edes ottanut maistiaista. Isoja iljettavan nakoisia lonkeroita ja muita palasia curry liemessa. Tuomas hikoili viela kaks tuntia ton keiton syomisen jalkeenkin. :-D

Taalla on tosiaan toisiakin kylia, mut niihin paasee vain veneella tai sitten jalan mut pitaa patikoita matka viidakon kautta sellasta jyrkkaa ylospain nousevaa vaikeakulkuista maastoa. Kolmisen kertaa? muistaakseni ollaan menty se viidakkopolku jalan. Menee reippaasti painellen puolisen tuntia. Sen jalkeen tosin hikoilee kun 100asteen saunassa.
Tanaan kun mentiin sita polkua, Tuomas naki siella murmelin, ja me molemmat nahtiin lepakoita. Meinasin saada kauheen kohtauksen kun yks aika haijyn nakonen lepakko alko piirittaan meita. Tosin kyseessa oli varpusen kokoinen lepakko, ei iso yli metrin kokoinen hedelmalepakko, joita taalla suurimmalta osin kyllakin on.

Tahan asti paivat on kulunut suurinpiirtein siten et herataan aamupalalle 8-9 aikaan, syodaan kaikeassa rauhassa, sit mennaa takas mokkiin ja ollaa ihan rennosti ja kaydaa pesulla, laitetaan itemme lahtokuntoon ja pakataan reppu selkaan. Sit joko lahdetaan viidakkopolkua talsimaan tai pyydetaan papan heittaa meidat paatilla ABC:lle.
ABC:lta ollaan pongattu yks tosi hyva ranta, jos ei oo vakea ikina. Sinne vaan pyyhkeet hiekalle ja aurinkoa ottaan.
Meilla on 20,30 ja 50 kertoimen rasvoja, mut ei oo vari oikee tahtonu nappailla vaikka oltaisiin noista mita tahansa kaytetty. Onneks nyt ihan lakanan valkeita ei olla, mullekin tullu pisamia naama tayteen. :D
Valilla kaydaa meressa uimassa tai poimimassa simpukoita tai vaan kuljeskellaan. Kun alkaa hamartaa, eli lahemmas kello kuutta, tilataan pappa hakemaan meidat takas Panuballe.
Sit kaydaa viel syomassa hyva paivallinen (tai illallinen) ja taalla kaikki elama loppuu viimeistaan kymmenelta.
Sit vaa tekemista keksimaan omaan murjuun.

Ai nii, meidan mokis on luteita. Bongattiin pari sangylta. Ollaan nukutti siitta asti valot paalla. Tosin itsehan en pahemmin pysty taal unta palloon ottamaan.
Lepakonpesakin loytyy katolta, eilenkin just kun nukahdin nii lepakko alkoi raakymaan herattaen mut.

Voisin viela eilisesta kertoa, ennenkuin on pakko lahtea koneelta.
Yolla joskus yhden aikaa ku oltii just kaymassa nukkumaan nii alkoi kuului omituinen meteli, ikaankuin joku olis moottorisaha kadessa oven ulkopuolella.
Alkoi helvetinmoinen tuuli. Mokin katto tarisi ja meinas lentaa varmaan irti, kattoluukku hajos, palmut meinas hajota kahtia, taivas oli musta, alkoi sataa nii et piti painaa kadet korvien paalle kun meteli oli niin kova. Kannykal mentiin nettii ja saatii tietaa et Malesiassa oli annettu tsunamivaroitus. Meinas tulla kakat housuun viime yona, jos rehellisia ollaan. :D

Sillon ajattelin et taalta on paastava helvetin akkia pois, mut minnekohan taalta pienelta piskuiselta saarelta nyt sit paasisi. Taalla ensinnakin pitaisi ilmoittaa pari paivaa ennen kuin tahtoo pois, jotta lautta voi tulla hakemaan. Ja taalla tosiaan ei noita lauttoja juuri kulje....
Joten ainakin toistaiseksi jaatiin tanne, mutta rehellisyyden nimissa tunnustan et itse olisin kyl valmis toisaalta jo tulemaan takas kotiin Suomeen, mut Tuomas niin kovasti tahtoo olla reissun loppuun asti, joten en oo viittinyt alkaa asiasta enempaa inttamaan...

Katsotaan, kerkeenko viela ilmotteleen jotain ittestani. Reissua jaljella 10paivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti